Sukuseran hallitus kokoontuu seuraavan kerran 9.4 klo 14.00 Ravintola Latvassa Helsingissä -http://latva.fi/

Sukuseramme seuraava vuosikokous on 22.8 Suomenlinnassa Helsingissä - http://www.suomenlinna.fi/kavijalle/ravintolat-ja-kahvilat/ ja http://www.restaurantwalhalla.com/index.html

Kaikki sukuseuramme jäsenet ja muutkin sukulaiset -  olette kaikki tervetulleita sukuseuramme vuosikokokoukseen Suomenlinnaan Ravintola Walhallaan 22.8.2015 klo 12 alkaen. Kokouksemme alussa DNA geneologi Anne-Margit Stranius kertoon DNA-tutkimuksen mahdollisuuksista sukututkimuksessa - Vuosikokous 2015

Tästä linkistä löydät tietoa aiheesta "DNA ja sukututkimus"   www.stranius.fi

Sukumme ensimmäinen Lönnmarkin nimeä kantanut mies syntyi Ulvilan Gammelbyn kylässä. Alun perin hän oli nimeltään Henrik Henriksson (s.1787). Hän muutti vaimonsa Maria Markuksentyttären kanssa Poriin vuonna 1822. Henrik Lönnmark oli ammatiltaan merimies, sittemmin kirvesmies, jonka vanhemmat olivat Henrik Mattson (s.1747) ja Lisa Mickelintytär. Lisa Mickelintytär oli peräisin Ulvilan Suosmeren kylältä, suvusta, joka oli ottanut Lönnmark nimen käyttöönsä ja tämän suku puolestaan aiemmalta sukupolvelta, joka asui Ulvilan Jaakkolan kylässä. Lönnmarkin nimen katsotaan polveutuneen kolmeen kertaan naispuolisen henkilön kautta Lisa Mickelintyttären suvussa. Henrik Mattsonin isä oli Matts Mattson (s.1707) ja hänen vaimonsa Anna Henrikintytär.

Matts Mattson on siis sukumme ensimmäinen tiedossa oleva kantaisä. Matts Mattsonin pojalla Henrik Mattsonilla ja vaimollaan Lisa Mikkelintyttärellä (Lönnmark) oli neljä lasta: Maria (s.1777), Lisa (s.1781), Henrik (s.1787) ja Juliana (s.1784). Heistä jälkeläisiä vain Henrikillä.

Henrik Lönnmark ja vaimonsa Maria Markuksentytär saivat viisi lasta.Kaksi vanhinta Johan (s.1809) ja Adam (s.1811), ei perillisiä. Kolmas lapsi, Gustaf (s. 1813), avioitui Maria Elisabet Langellin kanssa ja toimi Mynämäen kirkkoherrana. Neljäs lapsista, Henrika Adolfina (s.1816), avioitui merimies Gustaf Rostedtin kanssa. Ja nuorin, Maria Helena (s. 1820) vihittiin porvari Adrian Malenin kanssa.

Mynämäen kirkkoherra, Gustaf Lönnmark sai vaimonsa Marian kanssa kahdeksan lasta, joista ensimmäinen Gustaf Alfred (s. 1842) avioitui Sofia Matilda Malmin kanssa ja toimi Parkanon kirkkoherrana. Toinen lapsi, Maria Adolfina (s.1844) kuoli keskosena. Kolmas lapsi, Alexandra Charlotta (s. 1847) vihittiin nimismies, lääninkanslisti Otto Julius Malmin kanssa. Neljäs lapsista, filosofian maisteri Frans Alexander Lönnmark (s. 1849) avioitui Clara Sofia Aleniuksen kanssa ja toimi Porin lyseon lehtorina. Seuraavalla kolmella lapsella ei tiettävästi ole perillisiä: Carl Albert (s.1852), Henrika Matilda (s.1854) ja Augusta Amanda (s.1857). Kuopus Ludvig Leonard (s. 1860) avioitui Augusta Aleksandra Sacklen kanssa ja vaikutti mm.Ahlaisten seurakunnan kappalaisena.


Mynämäen rovastin Gustaf Lönnmark oli erityisen kiinnostunut suomenkielestä ja hänen kerrotaan olleen kirjallisesti lahjakas. Hänen julkaisujaan ovat ”Hyödyllisiä ajankuluja yhteiselle kansalle” (Vaasa 1844), käännöksinä katekismussaarnoja lapsille (1845) ja kirjanen ”Kristillinen lasten opettaja” (Vaasa 1849). Lisäksi hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Hänen johdollaan pidettiin pitäjänkokouksia, joissa päätettiin mm. maanteiden ja siltojen rakentamisesta. Isän kristillisistä kasvatusperiaatteista huolimatta hänen neljän lapsensa edesottamuksista ja railakkaista otteistaan kiersi paikkakunnalla monenlaisia tarinoita. Juniori Gustaf Lönnmarkin kerrotaan jopa jakaneen ehtoollista pienessä hiprakassa.

Parkanon rovastin Gustaf Lönnmarkin vaimon Sofia Matildan suvusta löytyy mittava joukko kuuluisia ja maineikkaita henkilöitä. Sofia Matilda periytyy isänsä puolelta Malmeista ja äitinsä Rooseista. Kauppias Niclas Malm (s.1724) oli Sofia Lönnmarkin isän isoisä ja J.L. Runebergin äidin isoisä. Sofia Lönnmarkin isoisän, kauppaneuvos Pehr Malmin (s.1768), kaksi lastenlasta Hilda ja Amelie Malm avioituivat Donnerin veljesten kanssa. Heidän jälkeläisiään ovat mm. Henrik Otto, Otto ja Jörn Donner. Sofia Lönnmarkin serkku, aikoinaan Suomen rikkaimpana miehenä pidetty Otto Malm (s.1838), avioitui serkkunsa Maria Malmin (s.1849) kanssa. Jäätyään varhain leskeksi Otto Malm omisti elämänsä muiden auttamiselle. Hän perusti Pietarsaareen mm. sairaalan, koulun ja jätti kaupungille huomattavan perintöosuuden. Roosien (Sofian L:n äidin suku) ja Franzenien jälkeläisistä on lähtöisin mm.Olof Palme. Malmien ja Roosien suvuista on kirjoitettu paljon ja tehty lukuisia tutkimuksia.

Seuramme jäsenet ovat Parkanon rovastin Gustaf Lönnmarkin lasten jälkeläisiä. Heidän lapsiansa ovat:

Aina Maria Vatunen os.Lönnmark (s. 1866)
Uno Gustaf Alexander (s. 1868)
Hugo Alfred (s. 1870), ei perillisiä
Ivar Hjalmar Valdemar (s. 1871)
Johan Wäinö Gustaf (s. 1876)
Signe Sofia Rikkonen os.Lönnmark (s. 1877)
Armas Gunnar Alfred (s. 1881).

 Seuran nimi on Mynämäen rovastin Gustav Lönnmarkin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

 Seuran tavoite on vaalia suvun perinteitä, suvusta ja sen esi-isistä kertovaa historiallista materiaalia, edistää yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden polvien muistoa sekä tukea suvun jäseniä eri tavoin mahdollisuuksien mukaan.

 Seura pyrkii toteuttamaan tavoitteitaan:

  • järjestämällä sukukokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa
  • selvittämällä suvun vaiheita ja keräämällä sitä koskevaa aineistoa
  • luetteloimalla sukutauluja

Seura voi sukututkimustyön tukemiseksi samoin kuin muistomerkkien ja kokoelmien hankkimiseksi ja säilyttämiseksi käyttää varojaan hallituksen harkinnan perusteella Seura voi tavoitteidensa toteuttamiseksi perustaa rahastoja, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja ja omistaa kiinteistöjä.

 Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka polveutuu isän tai äidin puolelta vuonna 1813 syntyneestä  ja 1886 kuolleesta Gustav Lönnmarkista tai joka avioliiton kautta on sukuun liittynyt.

 Hallitus ottaa vastaan jäseneksi ilmoittautumiset ja eroamiset sekä vahvistaa ne. Hallitus ylläpitää sukuseuran jäsenluetteloa. Hallituksella on valta erottaa seurasta jäsen, joka toiminnallaan on vahingoittanut seuraa tai on osoittautunut muutoin sopimattomaksi siihen kuulumaan.

 Jäsenen alle 18-vuotiaat lapset, jotka haluavat liittyä jäseniksi voi hallitus hyväksyä nuorisojäseniksi. Heiltä ei peritä jäsenmaksua eikä heillä ole äänioikeutta, mutta kylläkin puheoikeus seuran kokouksissa.

7§ Hallituksen esityksestä voi sukukokous päättää kutsua kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat erityisen ansioituneita seuran jäseniä. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

 Jäsenen tulee suorittaa seuralle liittymis- ja jäsenmaksut joiden suuruuden seuran vuosikokous vahvistaa.

 Seuran hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä hallituksen puheenjohtaja valitsee vuosikokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.
Paikat pyritään jakamaan eri sukuhaarojen kesken. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja nimittää muut tarpeelliset toimihenkilöt. Rahastonhoitaja ja sihteeri voivat olla hallituksen ulkopuolelta.

10§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä, mukaan luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on saapuvilla. Päätökset tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä.

11§ Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja rahastonhoitaja yksinään.

12§ Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien lausunto on jätettävä hallitukselle seuraavan maaliskuun aikana.

13§ Seuran vuosikokous pidetään seuraavien huhti-syyskuun välisenä aikana. Hallitus määrää kokousajan ja –paikan. Sääntömääräisestä vuosikokouksesta on ilmoitettava seuran jäsenille kirjallisesti vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin. Sukukokoukseen hallitus kutsuu suvun jäsenet samoin kuin vuosikokoukseen. Sukukokous pidetään 3 vuoden välein vuosikokouksen yhteydessä.

14§ Vuosikokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Siinä käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. Valitaan kokouksen sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkistajaa, jotka samalla toimivat äänten laskijoina.
  4. Esitetään toimintakertomus, tilit, tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunto.
  5. Vahvistetaan tilinpäätökset sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille.
  6. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus.
  7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.
  8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
  9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Vuosikokouksessa, joka ei ole sukukokous, ei käsitellä kohtien 8 ja 9 asioita.

15§ Vuosikokouksessa äänioikeus on jokaisella läsnä olevalla jäsenellä, joka on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksunsa sekä kunniajäsenellä. Äänestys on avoin. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa tasatilanteen ratkaisee kuitenkin arpa.

16§ Päätös näiden sääntöjen muuttumisesta tai seuran purkamisesta voidaan tehdä vain seuran vuosikokouksessa, jos siitä on kokouskutsussa nimenomaan ilmoitettu. Päätös tehdään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä.

17§ Jos seura puretaan, on samalla päätettävä tarkemmin, miten omaisuus käytetään sääntöjen 2 §:n mukaisen seuran tavoitteen edistämiseen.